Ajankohtaista

Aarre lehti 2/2022
Toimittaja Jukka Behm | referointi Sinikka Mäntysalo, 25.03.2022

Juttu kertoo Jaalassa asuvasta Saija Kuuselasta, joka on sekä biologi, filosofian tohtori että dekkarikirjailija. Kuusela asuu Jaalassa pikkuisessa torpassa. Tekee torpasta käsin etätöitä Ympäristökeskukseen ja kirjoittaa dekkareita. Hän kertoo, ettei alkuperin ajatellut muuttaa maalle, mutta huomasi pian, kuinka maalta lähtö kaupunkiin alkoi harmittamaan. Tunne, että vuodenkierto ja luonnon tapahtumat jäivät kaupungissa näkemättä.

Kaupungeissa varttunut Kuusela jäi opintovapaalle ja aloitti luovan kirjoittamisen opinnot. Muutto Helsingistä pikku torppaan oli luontevaa. Hän kertoo, kuinka teki etukäteen listaa asioista, joita tulisi kaupungista kaipaamaan. Listaan ei kertynyt yhtään asiaa.

Kuusela kertoo seurailevansa torpan ikkunasta, mitä lintuja talviruokintapaikoilla vierailee.  Hömötiaisia, töyhtötiaisia ja närhikin nähty. Lähimetsässä asustelee metsoja ja muita metsäkanalintuja. Pihapiirissä on vieraillut helmipöllö.

Saija Kuusela toimii vastaavana johtajan hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteista. Hän kertoo oman osaamisen olevan metsäpuolella, jossa edistysaskeleet ovat olleet vaatimattomia. Metso-suojeluohjelma oli aikanaan voitto. Talousmetsien luonnonhoidonkeinoja on kehitetty, mutta mittakaava on riittämätön. Välillä Kuuselaa turhauttaa. Samojen asioiden kanssa puuhastellaan vuosia, sillä poliittista tahtoa muutoksiin ei löydy.

” Metsäyhtiöt ovat kuin valtio valtiossa. Ilmastoasisissa metsäteollisuuden rooli on toistaiseksi täysin sääntelemätön.”  Hän on kuitenkin toiveikas. Biodiversiteettistrategia on kunnianhimoinen ja siinä on selkeitä tavoitteita. Euroopan biologisen monimuotoisuuden halutaan elpyvän vuoteen 2030 mennessä. Näyttää siltä, että ilmastonmuutoksen hillintä aletaan vihdoin ottaa tosissaan. Se hyvä valuu metsien monimuotoisuuden laariin,” toteaa Saija Kuusela.

Viime vuonna Kuuselalta ilmestyi Norjaan sijoittuva dekkari Katse.  Kirja syntyi torpan pöydän äärellä äärellä. Ensimmäinen hahmotelma kirjasta syntyi pöytälaatikkoon vuonna 2015, kirjan työstäminen vauhdittui opintovapaalla.  Kustantamo Tammesta oltiin melkein heti yhteydessä, kun Kuusela oli lähettänyt käsikirjoituksensa.  

Katse-kirjassa luontoa kuvataan jopa runollisin lausein. Ihmisten ja luonnon vahva yhteys kiteytyy päähenkilössä, jonka maaginen näkemisen lahja aktivoituu hänen palatessa kaupungista pohjoiseen, nuoruutensa maisemiin.

”Voidaksemme hyvin meidän pitää myöntää, että olemme yhtä luonnon kanssa ja vahvassa yhteydessä siihen. Metsässä käyskentely on hyvä tapa nollata pää ja keriä umpisolmuun menneet ajatukset. Kaari Utrion ohje on, että jos mikään ei suju, mene metsään. Usein siellä tulee oivallus.” sanoo Kuusela, joka kertoo voivansa Jaalan perukoilla paljon paremmin kuin kaupungissa.

Pian ilmestyy dekkarisarjan toinen osa Vyöry. Kuusela on raivannut tilaa kirjoittamiselle. Se toteutuu, kun tekee 60-prosenttista työviikkoa. Torpan pöydän ääressä on kirjoittajan hyvä olla.  



Valokuva: Keskisuomalainen 7.8.2021