Ajankohtaista

01. Tapahtumia

Kerron täällä mielenkiintoisista kohtaamisistani, tapahtumista ja asioista. Hetkistä ja tunteista, joissa jotain lähelläni tapahtuu, vaikuttaa ja hetkissä liikahtaa.

Sain kutsun Kodin Kuvalehden haastatteluun. Lehden arvomaailma vastaa omaani, joten haastattelukutsu oli mieluinen. Tapasimme toimittaja Emmi Laukkasen kanssa Espoon kaupunginteatterin kahvila Sakarissa. Haastattelu julkaistaan toukokuun ensimmäisessä numerossa. Toiveeni oli, että juttu olisi luettavissa erityisen kuukauden lehdessä. Toukokuussa on kaikkien äitien päivä.

Haastattelu asemoituu lehdessä artikkeliksi: Elämäni tarina. Punainen lanka keskustelussa on sijoitetun lapsen tarina. Esikoisrunokokoelman julkaisutieto tulee henkilöesittelyyn, joka on upotettu jutun kakkossivun kuvatekstiin. Ihminenhän on äärettömästi enemmän, kuin vain sijoitettu lapsi. Se on kuitenkin aihe, joka on aina läsnä ihmisissä, jotka ovat sen eläneet. Vuosikymmenissä heitä on tuhansia ja taas tuhansia. Toivonkin, että voin omakohtaisella tarinallani tavoittaa ja koskettaa mahdollisimman monia. Kaikilla meissä on sisällä oma tarinamme. Matkat, jotka on tehneet sinusta juuri Sinut. Meille voi tarjoutua myös uudenlaista näkymää ja perspektiiviä toisten kertomien tarinoiden kautta. Elämään, jota niin monin tavoin ympärillämme on.

Monituntinen keskustelu toimittajan kanssa oli itselleni innostava ja kiinnostava kokemus. Vaikuttaja, Lapsen oikeuksien edistäjä minussa kiittää. Kirjoittaja minussa jatkaa matkaa uusien tarinoiden ääreen.

Kirjailijavierailu Lippulaivan kirjasto 13.3.2024 / Anna Maria Mäki / Sinikka Mäntysalo

Kirjailija Anna Maria Mäki ja esikoiskirjailija Sinikka Mäntysalo

keskustelevat kirjoittamisen inspiraatioista, motiiveista ja kirjan syntyprosesseista. Keskustelua pohjustaa Mäen lyhytproosakokoelma Virginian vaatteet (Teos, 2011) ja Mäntysalon proosarunokokoelma Ei kenenkään oma (omakustanne, 2022). Teoksissa kirjailijoita yhdistää kirjojen aineistojen ammentaminen omasta elämästä.

Teemoina mm. äitiys, lapset, lapsuus, luonto ja rakkaus. Ihmisten kohtaaminen ja kohtaamattomuus.

Kirjailijavierailuja kevät- 2024 / Etelä-Espoon eläkeläiset ja Kauklahden Martat

Espoon Martat 12.3.2024 Kylätalo Palttinassa Kauklahdessa runsaan Martta jäsenistön vieraana. Aloitin tarinan omilla Martta tyttö muistoillani 1960-luvun lapsuudessani. Lapsesta tuntui, että kaikkien talojen naiset olivat Marttoja, joka pitikin paikkansa. Upea Martta-aate. Kerroin lapsuuden tarinaa sekä runokirjan syntytarinaa. Nämä toisiinsa vahvasti kietoutuvat. Kiitokseksi sain kauniit villasukat.

Etelä-Espoon Eläkeläiset ry Matinkylässä 15.1.2024. Miten vastaanottavaista, kiinnostunutta ja keskustelevaa kuulijaa olikaan Matinkylän monitoimitalossa. Kerroin runokokoelman syntytarinaa sanoin ja kuvin sekä luin proosarunoja kiitolliselle yleisölle. Ja mitkä kakkukahvit. Ne tarjosi yhdistyksen jäsen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Lapsen oikeuksien viikon ja Joulun toivotuksin kirje / 20.11.2023

Tänään 20. marraskuuta aivan erityisenä päivänä lähetin joulukirjeen sähköpostitse useille henkilöille ja yhteisöille.

Lapsen oikeuksien päivänä kirje Teille kaikille yhteisesti runokirjan Kehto-runon säkein.

"Asetut pyöreästi sykerölle sydämeeni,

kehdossani keinutellen omaani suojelen."

Helsingin Kirjamessut / 26.10.2023 / Messukeskus

Kirjamessuilla vierailu messujen ensimmäisenä päivänä. Mahtava kirjallisuuden tuuletus, neljän päivän aikana

88 000 kävijää. Kuuntelin kahden nuoren kirjailijan haastattelun Esikoiskirjailija Essi Lamppu / Kaikki on suhteellista

ja Tiina Svensk / Deittailijan käsikirja.

Topelius seuran tilaisuus / Oodi / 6.11. 2023

On ollut ilo olla parisen vuotta Topelius-seuran jäsen. Topelius seuran tavoitteena on vaalia Topeliuksen muistoa ja elämäntyötä. Ruotsalaisuuden päivänä 6.11 seura järjesti arvokkaan tilaisuuden, jossa kuulimme asiantuntijaesitelmiä mm. Erika Boije, doktorand i kyrkohistoria, Uppsala Universitet ja Sakari Katajamäki, kirjallisuudentutkija, dosentti, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aiheina mm. me/he-jaottelu uskonnollisissa ja kansallisissa kysymyksissä sekä Luonnonkirja/Naturens Bok luonnontieteellisenä runonäyttämönä. Kuulimme myös Topelius seuran 2022 järjestämän nuorten Topelius-runokilpailun runoja. Kiitos seuran puheenjohtaja Tuula Pere kutsusta lausua vanhemman sarjan kolme palkittua runoa.

Yhdistys edistää ja harjoittaa 1800-luvun kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta ja pyrkii syventämään suomalaisten tietämystä isänmaastaan ja sen kulttuurista ja näiden kansainvälisistä yhteyksistä. Tavoitteena on myös lisätä kaikkien kansalaispiirien lukuharrastusta. Yhdistys järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia; harjoittaa tutkimus-, tiedotus ja julkaisutoimintaa; tekee aloitteita viranomaisille ja on yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa. Kuvia Tuula Pere: https://www.facebook.com/topeliusseura/videos/866378271858072

Runosatge / Omppu open mig / 2023

Olen osallistunut syksyn aikana pari kertaa Omppu Open Mic Runostageen Ison Omenan kirjastossa. Tapahtuma on Espoon kirjailijoiden ylläpitämä lavarunoklubi, jossa innostuneet runouden harrastajat ja jo kirjojakin julkaisseet pääsevät esittämään omia tekstejä kannustavan yleisön edessä.

Ompun Open Mic on tarjonnut paikan itseilmaisulle jo vuodesta 2019 alkaen. Kukin lausuja saa aikaa viisiminuuttia omien runojen esittämiseen. Oma kokemukseni on ollut erityisen innostunut, iloinen ja yhteisöllisyydestä voimaantunut. Vuosia sitten yliopiston kirjallisuuden opinnoissa opettajani kirjailija

Juha Rautio kertoi lavarunoharrastuksestaan ja aktiivista esiintymisestään näissä tapahtumissa. Se kuulosti minusta kiehtovalta, mutta ei lainkaan omalta. Yllätyin omakohtaisen kokemuksen myötä lavarunouden

koukuttavuudesta. Haluankin innostaa jokaista omakohtaisen kirjoittamisen tai lukijan roolissa maailmaa tutkailevan kokemaan lavarunous livenä. Tartu mikkiin tai istu alas ja kuuntele. Runostage on aina kuukauden ensimmäinen torstai Espoo Ison Omenan kirjasto. Nähdään!

Kuvat: Oikealla Espoolaiset kirjailijat Sanna Vaara ja Elina Pulli.

Keskellä Espoolainen kirjailija Anna Maija Mäki. Vasemmalla allekirjoittanut.

Esikoiskirjailija tapaaminen| Runo - iltapäivä Olarissa | 10.5.2023

Nämä kuulijoiden kohtaamiset ovat aivan parhaita. Kertoa runokirjasta, sen synnystä, ajatuksista ja kirjoittamisen prosessista. Ja totta kai, keskustella. Samalla lomittain ja limittäin lukea runokirjan lyyrisiä säkeitä. Toukokuisena aurinkopäivänä, liputuspäivänä ja Eurooppa päivänä, Olarin kansalliset seniorit ry kutsui minut yhdistyksen tilaisuuteen runokirjan tiimoilta.

Oli kodikasta ja lämpöistä kertoa tarkkaavaisille kuulijoille miten lyyriset säkeet syntyivät ja muuntautuivat runokirjaksi. Kertoa mitä proosaruno on ja mistä runous alkoikaan. Entä kuka runoilija minua inspiroi aina omiin säkeisiin asti. Tunnistin myös miten tärkeää on voida avata lapsen kokemuksin teemaa, johon usein kenties liittyy vuosikymmenissä syntyneitä sijoitettulapsi-stereotypioita. Runokirjani lähtökohta, kun on ollut avata lapsen sisäisen kokemuksen maailmaa. Sitä näkymätöntä. Tunteita, elämällä elettyä. Universaaliakin, samaistuttavaa. Myös ihmisyyttä rikastuttavaa. Keskusteluakin syntyi. Kuulijoissa oli myös sotalapsi. Saimme yhdessä todeta, miten tapahtumat lapsuudessa myös omalla erityisellä tavallaan rikastuttavat ja vahvistavat.

Kiinnostavia kysymyksiä, joihin kaikkiin ei voinut aivan yksityiskohtaisesti vastata. Eihän kirjailija voi paljastaa ikään kuin etukäteen kirjan 'juonta' ja tapahtumia. Niin runokirja kuin onkin, kirja on myös kronologinen tarina. Kuten eräs lukija kerran minulle kuvasi: kirja on kuin jännitysnäytelmä. Lukemista ei voi lopettaa kesken. Ilahduttavaa oli kuulla kysymys, olenko ajatellut lukea runokirjan äänikirjaksi. Hienoa kuulla, että äänikirjat ovat kaikenikäisten kirjoja. Lupasin tätä pohtia. Kuulijoissa oli myös lausuntaa harrastava kirjallisuuden ystävä. Häntä kiinnosti runokirja juuri tästä näkökulmasta. Ehkäpä saan joku päivä kuulla runojani hänen lausumanaan.

Palkitsevaa oli myös kuulijan toteamus, miten hyvä olisikaan, jos ihmiset ylipäätään sanoittaisivat elämäänsä. Kirjoittaisivat ja tallettaisivat. Juuri näin. Ei fokus tarvitse olla sidotussa niteessä tai verkkoon julkaistussa viimeistellyssä käsikirjoituksessa. Ei myöskään missään jollain tapaa erityisessä. Aina kannattaa kirjoittaa. Kirjoittaa itselle, jälkipolville tai ihan vain selkeyttää ja havainnollistaa omia ajatuksiaan kirjalliseen muotoon. Onhan meidän kaikkien elämä ainutlaatuinen ja sillä tavoin erityinen. Jokaisella aivan omanalainen jalanjälkensä. Arvokas ikioma matkamme tällä kaarevalla yhteisellä pallollamme.

Kuvat: Jukka Salo. Iso-Omena Ravintola Pirttihirmu.

Kuvassa vas. yhdisytyksen varapuheenjohtaja Päiviö Salo

Perhehoitolehti-Perhehoitoliito 04/2022 | 31.8.2022

Kirjepostia Rouva Jenni Haukio | 1.6.2022

Kodin kuvalehti 10 | 4.5.2022

Kodin kuvalehti 10 | 4.5.2022 - Otteita artikkelista

... Sinikka sijoitettiin puolitoistavuotiaana. Vaikka kasvattikoti oli hyvä, hän tunsi pitkään ulkopuolisuutta. Aikuisena hän päätti ottaa selvää biologisista juuristaan.

”Päätin lähettää isälle kirjeen. Olin naimisissa, esikoisemme oli kolmevuotias, ja olimme juuri saaneet toisen lapsen. Ajattelin, että minun tulee tietää lisää. Enää kyse ei ollut vain minusta.

Sain nopeasti paluupostia. Isä kertoi, että hän oli yllättynyt kirjeestäni mutta tiennyt aina, että vielä joskus ottaisin yhteyttä. Kirjeen loppuun hän kirjoitti puhelinnumeronsa ja sanoi: Kerron toiste lisää, nyt ainakin tiedät, ettet kirjoita pelkälle nimelle vaan ihmiselle, joka luettuaan kirjeesi sai tipan silmään.

Osa haastattelusta: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/sijaisperheessa-kasvanut-sinikka-65-loysi-aikuisena-isansa-kokosin-sukuni

Haastattelu Kodin kuvalehti| 3.3.2022

Sain kutsun Kodin Kuvalehden haastatteluun. Lehden arvomaailma vastaa omaani, joten haastattelukutsu oli mieluinen. Tapasimme toimittaja Emmi Laukkasen kanssa Espoon kaupunginteatterin kahvila Sakarissa. Haastattelu julkaistaan toukokuun ensimmäisessä numerossa, joka ilmestyy 4.5.2022. Toiveeni oli, että juttu olisi luettavissa erityisen kuukauden lehdessä. Toukokuussa on kaikkien äitien päivä.

Kuva: Espoon kaupunginteatterin tila, Sakari. Tila toimii esitysten väliaika,-tarjoilu- ja kokoustilana sekä esitysten harjoittelutilana. Minulle Espoon teatteri on merkityksellinen monin tavoin. Niin espoolaisena, kulttuurin ystävänä, vuosia teatterin luottamustehtävissä toimineena kuin Teatterin kannatusyhdistyksen jäsenenä. Kulttuurista ei voi koskaan puhua liikaa, ei kokea kyllin. Aina sydän avoinna.

Kirjaesittely Lapsen Maailma -lehti 3 | 2022

Lastensuojeluliiton lehden ydinsanoma on:

"Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meille on."

Lehden tietetoulva-osiossa on lyhyt esittely Ei kenenkään oma, Sinikka Mäntysalo (2022) proosarunokokoelmasta. Näin mm. kirjoittaa kirjasta Anu Jämsen, lehden toimituspäällikkö:

"Tärkeä kirja avainkokemuksesta."