Ajankohtaista
01. Tapahtumia
Kerron täällä kulttuurin edistämisen kohtaamisista ja tapahtumista. Hetkistä ja tunteista, joissa jokin liikahta ja jää vaikuttamaan. Ideat, kumppanuudet ja toteukset .
Espoon Kirjafestarit 15.11.2025_ ideasta totetukseen iso työ kannatti - 2341 kävijää
Espoon Kirjafestareiden avauspuheenvuoro 15.11.2025 - Lippulaivan kirjasto /Sinikka Mäntysalo-Lamppu
Tervehdys kulttuurin Ystävät, Hyvä kaupunginjohtaja
Sydämellisesti tervetuloa kirjan & teatterin yhteydestä hehkuville Espoon Kirjafestareille, tänne neljänkymmenen tuhannen kirjan lämpöiseen syliin!
Elämä on tarinaa. Tarinat ovat kirjaimia kirjassa, esityksiä näyttämöllä. Tekstinä eläväksi luotuja.
Espoon Kirjafestareiden tarina alkoi tämän vuoden tammikuussa, siitä asti matkassani. Espoon Kaupunginteatterin Kannatusyhdistyksen ja Espoon Kirjailijoiden hallituslaisuus toimivat priimus motorina uuden ja yhteisen luomiseen. Yhteisiältään satavuotiaiden yhdistysten toiminnan keskiössä jäsenet ja enenevästi kulttuurin tarjoaminen laajalle yleisölle.
Kulttuuriyhdistyksiä yhdistää kaksi suuresti rakastamaamme henkilöä. Espoon Kirjailijoiden perustajajäsen on kirjailija, runoilija Eeva Kilpi ja Espoon teatterin monien esitysten tähti näyttelijä Seela Sella. Tänäänkin he täällä kirjojensa myötä. Lähetämme lämpöiset terveiset Eevalle ja Seelalle.
Ajatus, on yhteisen estradin paikka! Ajatuksesta idea ja ideasta tuottamisen prosessi Espoon Kirjafestarit: Keskellä kylää, kaikki ikäluokat saman katon alla, näytteilleasettajille ja kävijöille maksuton, pienkustantamo ja omakustanne kirjailijat esiin nostava, kolmessa tasossa kulkeva ohjelma kuunnella ja osallistua. Kirjat ja teatteri, joten kutsuttuna on monia lasten ja nuorten teatterin ryhmiä. Lapsilla ja nuorilla on tapahtumassa erityisen arvostettu rooli niin vieraina kuin esiintyjinä. Pajassa on mm. unelmatyöpajaa nuorille ja perhealueella lastenkirjailijat lukevat lapsille tarinoita kirjoistaan… että lapsemmekin lukisivat.
Luvassa siis talon täydeltä kirkkaita kosketuksia kulttuuriin. Mitä kulttuuri sitten on? Se on yhteisön jaettuja arvoja, uskomuksia, tapoja, taidetta, saavutuksia ja elintapa, jotka muovaavat ihmisten identiteettiä ja käyttäytymistä. Kulttuuri on kollektiivinen ilmiö, joka syntyy yhdessä tekemisestä ja jakamisesta. Sekä yksilöllinen elämäntapa, joka opitaan ja siirtyy sukupolvelta toiselle.
Me emme saa kulttuuria geeniperimässämme. Vaan me kasvamme kulttuuriin omissa kasvuympäristöissämme. Siksi tarvitsemme kosketuksia kulttuuriin. Voimme ajatella, että kulttuuri on miltei sama kuin elämäntapa. Se on kaikki se mitä olemme oppineet, mitä arvostamme ja mitä haluamme vaalia.
Mieliin jäävät juhlat syntyvät monenmoista aineksista. Ensimmäinen kysymykseni olikin, saako Lippulaivan kirjastoon luoda Kahvilan? Kyllä vain, ensimmäistä kertaa kirjaston historiassa. Ensimmäinen vieras taasen listallani oli kaupunginjohtaja Kai Mykkänen. Maaliskuun viestissä vain hahmoteltu tapahtumakuvaus ja päivämäärä 15.marraskuuta.
Vastaus tuli nopeasti. Kiitos, kun uskoit tapahtumaan.
​
Mikä yhdistää yhteisen ja viestii ulospäin? Tunnus! Ensimmäinen näkyvä asia olikin Kirjafestareiden tunnuksen luominen. Tunnus viitoitti tapahtuman visuaalisen ilmeen. Kiitos Espoon kulttuurilautakunnalle kuluihin osallistumisesta. Tunnuksen on suunnitellut graafikko, kuvataitelija Marsa Pihlaja. Haluankin jakaa tapahtuman yhdistävästä symbolista, pienen tekstin suunnittelijan sanoin. Sanoissa kiteytyy kirjat ja teatteri tapahtuma.
​
Tunnus – kaksi lehteä, jotka muodostavat aukeavan kirjan (olematta kirja) sekä vihreä lehden osa ja siitä esiin työntyvä ’itu’ – kuvastaa kirjallisuuden ja teatterin avaavaa vaikutusta ihmiseen sekä niistä syntyvää uudenlaista kasvua ajatteluun ja mielikuvitukseen. Tunnuksessa voi nähdä myös perhosen, joka tuo mieleen metamorfoosin, vahvistaen mielikuvaa kulttuurin uudistavasta vaikutuksesta. Lehden jaokkeisuus kuvaa kirjallisuuden ja teatterin monia eri genrejä, kirjailijoita ja näytelmiä luoden mielikuvan kulttuurin runsaudesta. Tunnuksesta voi löytää myös Espoon monien eri alueiden kartan.
Espoo on ollut kotikaupunkini viidenkymmenen vuoden ajan. Espoo on kaiken ikäisille rikas kulttuuriltaan, jota suuresti arvostan. Erityiseksi rakkaudekseni on muodostunut oman kaupungin teatteri, Espoon teatteri. Tämän rakkauden kanssani jakaa suuri joukko teatterin ystäviä ja aivan - koko Suomi. Vuoden 2025 Vuoden Teatteri -palkinnon
sai esittävän taiteen rohkea ja kansainvälinen kohtaamispaikka &Espoon teatteri.
Mitä siis syntyy, kun yhdistetään kirjat & teatteri? Ensinhän ne ovat sanat teatterissakin. Kirjan ja teatterin keskiössä on näytelmäkirjallisuus. Ja siksi näytelmäkirjallisuus on tämän tapahtuman sydän ja sielu.
Espoon Kirjafestarit haluaa tuoda näytelmäkirjallisuuden arvoiseensa asemaan ja nostaa sen jopa yhdeksi kirjallisuuden tyylilajiksi. Siksipä meillä tänään on ilo kuulla useita näytelmäkirjailijoiden puheenvuoroja. Uskon, että teatterikokemuksemme voi aueta aivan
uudella tavalla, kun saamme syvemmän ymmärryksen siitä mitä näytelmäkirjallisuus on.
​​​​​​Sydämen lämpöinen päivä – kuin kotiin tulisi, on toivotukseni teille. Viihtykää, ajoittaista tiivistä tunnelmaa kestäkää, nauttikaa lasten ja nuorten esityksistä, Salongin kirjan ja teatterin puheenvuoroista, osallistukaa Paja osuuksiin, runorullailkaa aulassa, ihastelkaa kirjailijoiden teoksia ja viivähtäkää yhdistysten pöytien äärellä.
Nauttikaa kahvilan lämmössä. Kohdatkaa ja keskustelkaa.
Rakkaus ei ole vain sanoja, rakkaus on mitä suuremmassa määrin tekoja.
Vaalitaan yhdessä yhteistä kulttuuriamme.
Iloista Kirjafestari päivää!
​
__________________________________________________________________________________________________Lue lisä Kirjafestareistä täältä: https://espoonkirjailijat.fi/espoon-kirjafestarit-15-11-2025/
Idea ja tuote nimeltä: Espoon Kirjafestarit, käsiohjelma täältä:chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://espoonkirjailijat.fi/wp-content/uploads/2025/10/Espoon-Kirjafestarit-15112025_lyhytesite-2.pdf
​
Ennakkojuttu LÄNSIVÄYLÄSSÄ 5.11.1025. Olin LV toimitukseen muutaman kerran yhteydessä. Olikin ilo, kun Espoon historian ensimmäiset kirjafestarit ylitti paikallislehden uutiskynnyksen.
​
​
​​
Päivitys lukijoille 24.5.2025
​
Tervetuloa Espooseen 15.11.2025! Kohtaa uniikki ja elämyksellinen kirjallisuuden & teatterin yhteistyössä luotu kulttuuritapahtuma, ESPOON KIRJAFESTARIT Lippulaivan kirjastossa, metron yläkerrassa.
Sallittakoon tausta, onhan kaikella uudella syntytarinansa. Tapahtuman idea on syntynyt kolmesta rakkaudestani ja saanut kantavat siivet innostuneissa hallitusyhteisöissäni Espoon Kaupunginteatterin Kannatusyhdistys ja Espoon Kirjailijat. Kiitos te, vain yhteiset siivet nostavat ideat liitoon.
​
Niin ne rakkauteni: 1) Rakkaus omaan kotikaupunkiin, 2) rakkaus omaan teatteriin, 3) rakkaus universaaliin kirjallisuuteen. Siitäpä ajatus; yhdistetään kirjallisuus ja teatteri, kuorrutetaan kohtaamisilla, ohjelmalla, kotikaupungin kulttuurin yhteistyöverkostoilla, ja jouluisella kahvilalla. Tule festarikävijäksi, tai haluatko kenties varata esittely/ myyntipöytätilan pien- tai omakustanne kirjallesi.
​
Tapahtuman tuotanto on hyvässä vauhdissa ja ohjelma julkaistaan ennen kesälomia. Seuraa Espoon Kirjafestareiden päivittyviä www-sivuja: https://espoonkirjailijat.fi/espoon-kirjafestarit-15-11…/
Tässä kohtaa myös kiitos Lippulaivan kirjasto Niina Bruun. Tapahtumalle on luotu oma tunnus. Kiitos Annexus/ Marsa Pihlaja, niin upeasti nivoit tämän uuden tapahtuman ja Espoon kulttuuriyhteisöjen vaikuttavuuden kauniiseen tunnukseen.
​
Helsingin Kirjamessut Töölö lava 25.10.2025 Elämää linnunradalla -Liva på vintergatan
​​
Alkuvuoden Topelius seuran valtakunnallisen nuorten runokilpailun lisäjuhlaa tänään Kirjamessuilla Töölö lavalla. Mukana nuorten sarjan voittaja Vilja Summanen 15 v. Juvalta, kilpailun päätuomari, kirjailija Johanna Venho, kilpailun esiraadista kaksi edustajaa, Raija Airaksinen-Björklund ja allekirjoittanut. Kilpailuun saapui 200 runoa ja vahva usko jäi siihen, että nuoremme arvostavat lyriikan suomaa ilmaisukieltä. Vanhempien sarjan voittaja Konsta Pylkkö, 19 v. lähetti Topelius seuralle viestin: 'Uskon, että Suomen kieli on yksi maailman kauneimmista ja ilmaisukykyisistä kielistä. Toivon, että tulevaisuudessakin suomalaiset jatkavat itsensä ilmaisua tällä kauniilla kielellä, jonka jaamme.'
Open Mic lavarunotapahtuma Espoon teatterilla 11.10.2025 teemana: Muutos
​
Espoon Kirjailijoiden ja Espoon Kaupunginteatterin Kannatusyhdistyksen hallitusalaisuus on innostanut minua kehittämään uusia kulttuurin yhteistyömuotoja. Ikäänkuin kulttuurinhelmiä suurelle yleisölle tarjottavaksi. Ensin oli toki se, että kulttuuriyhdistysten hallituslaisuuksista kumpusi ylipäätään tämää teatterin & kirjailijoiden yhteistyö, jossa voismme yhdessä toteuttaa luovia osallisuuden muotoja. Yhdistää taustamme tapahtumiksi jollaisia ei ole aiemmin Espoon kulttuuritarjonnassa ollut nähtävillä. Luoda uutta ja uniikkia. Polku onkin ollut tässä parin vuoden aikana erityisen hedelmällinen. Ensin on idea ja siitä lähtee toteutus. Itsestään ei mikään tule vaan uudet innovaatiot vaativat aina päivän valoon päästäkseen ison vapaaehtoisen työn, tekemisen ja uskon onnistumiseen.
Historian toinen open mic Espoon teatterilla koettiin lokakuisena lauantaina. Ja meitähän oli! Lavarunous, ai mitä se on? Kenties suuri yleisö ei ole laajemmin oivaltanut taidemuodon moninaisuutta, kokemusta ja yltiöpäistä kannustamisen kulttuuria? Juuri siksi näitä uusia yhteistyöverkostoja ja estradeja ilolla edistäkäämme. Olen itsekin Open micin sykkeessä myöhäsyntyinen. Vaan, kun mikittämisen lähteen löysin, syntyi idea viedä tapahtumaa uusin tiloihin ja yhteyksiin. Kiitos &Espoon Teatteri ja kulttuuriyhteisöni Espoon Kirjailijat ja Espoon Kaupunginteatterin Kannatusyhdistys, koimme tänään jo toisen teatterin Openin. Arakhne esityksen jälkeen innostavan, puhuttelevan, paljaana olemisen, ensikertailaisuuden, huolen luonnosta, ihmisiän rajallisuuden, isäsuhteen, äitisuhteen, miehenä olemisen, lapsuuden muistojen ja ajan, jota ei enää ole ja ajan, jota ei enää kaipaa etc. vaikuttavan runoklubi-iltapäivän. Teemana Arakhne näytöksestä noussut teema: Muutos. Seuraavan kerran teatterilla lavarunoillaan keväällä -2026.
Runo-ja kirjallisuusilta 1.10.025 _ Sinussa on tarina -Kivenlahti seuran kutsumana
Espoon Kirjafestarit ideasta todeksi - vuoden 2025 suurin tapahtuma tuottamiseni
ELÄMÄÄ LINNUNRADALLA - Valtakunnallinen nuorten runokilpailu - 2025
​​
Oli suuri ilo olla osallisena Topelius-seuran järjestämässä valtakunnallisessa nuorten runokilpailussa seuran hallituslaisen että runokilpailun esiraadin jäsenen roolissa. Onnellisena, runoprosessin suomalla kokemuksella voin todeta ettei Suomessa ole nuorten runojen kirjoittamisen kudinpuikot seisahtuneet! Nuoria onnitellen. Samalla kiitän WSOY ja Anna-Riikka Carlson voittajanuoria ilahduttaneista upeista runokirjalahjoista.
​
NUORTEN TOPELIUS-RUNOKILPAILUN TULOKSET OVAT RATKENNEET. – Resultaten av Topelius poesitävlingen för ungdomar har tillkännagivits. (28.4.2025)
Topelius-seuran järjestämään valtakunnalliseen Elämää Linnunradalla – Liv på Vintergatan -runokilpailuun osallistui lähes 200 runoa. Kilpailun päätuomari, runoilija ja kirjailija Johanna Venho valitsi palkittavat runot molemmista sarjoista. Palkintojenjakoa juhlistettiin 28.4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) juhlasalissa Helsingissä.
Lisätietoja: Topelius-seuran Facebook-sivut: https://www.facebook.com/topeliusseura/
Kilpailun kotisivut: https://runo2025.topelius.net/
​
Oikeutta ja oikeudenmukaisuutta Topeliuksen saduissa ja lasten näytelmissä 9.4.2025
​
Järjestin huhtukuussa kirjailijavierailun kahden kulttuuriyhdistyksen hallituslaisen roolissa, Espoon Kaupunginteatterin Kannatusyhdistyksen ja Topelius seuran 9.4.2025 Lippulaivan kirjaston Salongissa. Kirjailijavieraana tieto-ja lastenkirjailija, Topelius- seuran pj. Tuula Pere. Haastattelijana Espoon Kaupunginteatterin Kannatusyhdistyksen pj. Teresia Volotinen. Kulttuurin äärelle kutsumisten taustalla on aina ihmisiä ja yhteisöjä, jotka haluavat koota kuulijoita kokemaan kulttuurin merkittävyyden ja jopa siitä lumoutumisen. Saimme vaikuttua Topeliuksen monipuolisesta elämäntyöstä, edellä aikaansa olevasta tasa-arvon puolustajasta, luonnonsuojelijasta, lehtimiehestä, perheenisästä niin ja satusedästä, totta kai.
Topeliuksen perheen joulu luentotilaisuus 12.1.2025 - Töölön kirjasto
​
Saimme viettää lämminhenkisen tilaisuuden Töölön kirjastossa Topelius seuran tapahtumassa: 'En etsi valtaa loistoa' -Topeliuksen perheen joulu 1897. Samalla vietimme kirjailija, toimittaja, runoilija, valtioneuvos Zacharias Topeliuksen syntymäpäivää (s. 14.1.1818- k.1898). Sain olla Topelius seuran hallituslaisena kovin iloinen täydestä salillisesta kuulijoita. Topelius elää ajassamme! Teatteritaiteen maisteri Tuija Töyräs kertoi perheen Koivuniemen kodin joulutraditioista, perheen jäsenistä ja mielestäni erityisen perhekeskeisistä, läheisistä, suvaitsevista ja toinen toisiaan arvostavista keskinäisistä suhteista. Niin kolmen tyttären Ainan, Toinin, Evan lapsuudessa kuin heidän jo aikuistuttua ja perhekunnan kasvaessa vävyillä ja lapsenlapsilla. Joulut olivat aina erityisiä ja silloin kokoonnuttiin suurella joukolla, loppuaikoina jo neljässä polvessa. Musisoitiin, luettiin, pelattiin, poltettiin savukkeita, skoolattiin. Ja mikä kuullosti upealta, annettiin lahjaksi runo. Runon sai antaa ilman lahjapakettia, mutta lahjapakettia ei saanut antaa ilman runoa. Lahjaksi saatu runo luettiin ääneen. Jouluna Koivuniemessä valjastettiin hevonen ja jaettiin myös kaikille alustalaisille Topeliuksen perheen joululahjat.
​
Innostavasti ja inhimillistäen Topeliuksen elämää ja joulunviettoa avaava Tuija Töyräs sai pohtimaan miten arvokas lahja sukupolvesta toiseen on 'Topeliaaninen joulu.' Se on jotain niin kaunista ja tavoiteltavaa tässäkin ajassa. Ja erityisesti tässä ajassa...Teatteritaiteen maisteri Tuija Töyräs kertoo kirjailija, toimittaja, runoilija, valtioneuvos Zacharias Topeliuksen perheen Koivuniemen kodin joulutraditioista.
​
Joulu oli Topeliukselle merkittävä, rakkain juhla. Hän kirjoitti monia runoja ja laululyriikoita aiheesta. Tunnetuimmat ja ehkä rakkaimmat kaikista 'En etsi valtaa loistoa' ja 'Varpunen jouluaamuna'.
Näytelmäkirjailija Tuija Töyräs on tutkinut Topeliuksen perheen kirjeenvaihtoa ja päiväkirjoja Svenska litteratursällskapetin arkistossa. Töyräs on kirjoittanut aineiston pohjalta näytelmän, jonka päähenkilöitä ovat Topeliuksen lisäksi hänen kolme tytärtään, Eva, Toini ja Aina. Topeliuksen Koivuniemen koti oli aina avoin paitsi tyttärien perheille, mutta myös heidän uusille ystävilleen. Lue lisää Topeliuksesta mm. SKS linkistä: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiograf…/henkilo/2854 perheen joulu!
Uniikkia Espoon Teatterilla - Open mic lavarunotapahtuma 23.11.2024
Rakastan solmia uusia kulttuuriyhteyksiä. Ideoida ja kehittää ennen kokemattomia kulttuurista volyyminsä ammentavia tapahtumia. Toimiessani kolmessa eri kulttuuriyhdistyksessä on luontevaa innovoida verkosto- yhteistyössä asioita konkretiaan. Vastaanototto ajatuksille ja totetukslle on näissä verkostoissa lähtökohtaisesti
aina postiivinen. Espoon kirjailijoiden ja Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen hallituslaisuudesta syntyi idea lavarunotapahtumasta, jossa open mic tapahtuma tuotaisiin teatteriin. Kokeiltaisiin ainakin ajatus. Edelleen tapahtuman voisi teemoittaa ja liittää teatterissa meneillään olevaan teatteriesitykseen, jolloin linkitys näytelmän ydinteemaanikään kuin jatkuisi esitetyissä runoissa.
Niinpä teatterin innostuneella myötävaikutuksella marraskuussa -2024 Open mic - runostage valloitti ensi kertaa Espoon teatterin. Saimme kokea vaikuttavan yhteisöllisen illan. Teatterin historian ensimmäisen open mic
tapahtuman teemana oli valta ja vallattomuus. Teema nousi Espoon teatterissa syyskauden menestykkäästä musikaalista, Minna Craucher (esitysaika 17.9-14.14.2024).Tarjosimme kuulijoille kolmen kulttuuritoimijan yhteistyön lahjan teatterin lämpiö Juorussa. Ensimmäisen open mic lavarunotapahtuman jälkeen saatoimme todeta, että tätä sapluunaa kannattaa yhdessä jatkaa.
​
Kommenttini illasta: "Uniikkia teatterilla lavarunouden äärellä, ihmisiä yhdistävässä taianomaisessa ja kannustavassa tunnelmassa kuin jazz-klubilla. Puitteet mitä kutsuvimmat ja Räppäri Vaara Sanna Vaara iloa pärskähtelevässä seremonian kuljetuksessa loistava. Me saimme järjestäjinä että esiintyjinä kokea erityisen illan. Kiitos kuuluu isosti &teatterille, teatterikuraattori Julia Pajunen ja taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Kiitos, että otitte open mic-tapahtuma ajatuksesta sydämellisen kopin."
​​
Lämmittelijänä Jonsku Jokelin (oikea. ala) Räppäri Vaara (vasen ylä) Kannatusyhdistyksen pj. Teresia Volotinen ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen (oikea ylä) Sinikka ite (vasen ala)
Helsingin kirjamessut 2024 Topelius seuran hallituslaisen roolissa
Kuvissa ihanat 'KurttilanSysterit' toimittaja Mia Halonen ja sisarensa Marja Elf, Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen pj. Teresia Volotinen, tuottaja Eveliina Lamppu ja Toni.
Topelius seuralaisena Kirjamessut tänä vuonna uudenlaisesta näkökulmasta. Ständillä kohtaamassa ja kertomassa Topeliuksen monipuolisesta elämästä. Kuulin myös Topelius keskustelun, jossa osallistujina olivat Topelius seuran puheenjohtaja, OTT Tuula Pere (oik.), kasvatustieteen tohtori Jaana Pesonen ja emeritusprofessori Jukka Kekkonen. Erinomainen poikkitieteellinen keskustelu Peren tietokirjasta, 'Saako pahan peikon tappaa,' jossa pohdittiin satujen antia oikeuden, moraalin, yhteiskuntahistorian ja kasvatustieteen näkökulmasta. Topeliuksen käsitykset tasa-arvoisesta koulutuksesta, luonnonsuojelusta ja ihmisten yhtäläisestä arvosta olivat edellä aikaansa.
Topelius seuran kansalaisia lähimpänä oleva tavoite onn lisätä kaikkien kansalaispiirien lukuharrastusta. Ja toinen merkittävä tavoite on kulttuuriin kohdistuva tutkimus. Neljä messupäivää Topelius seuran pikkusymppis ständillä ja runsas määrä kohtaamisia ja keskusteluja. Ilokseni sekä tuttuja ja omiakin vieraili.
​​
Kolmen kirjailijan kohtaaminen 'Rakas Eeva Kilpi_nämä juhlat jatkuvat vielä' 21.10.2024
Espoon Kirjailijoiden hallituksen jäsenenä ja Espoon Kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen varapuheenjohtajana ideoin kulttuuriyhdistysten yhteisiä tapahtumia. Kirjailija, runoilija Eeva Kilven tuotannon suurena ihailijana kutsuin Lippulaivan kirjastoon Eevan elämää ja tuotantoaan erityisesti tuntevat henkilöt. 'Rakas Eeva Kilpi, Nämä juhlat jatkuvat vielä', kirjan kirjoittajana Anna-Riikka Carlsonin kirjailijavierailu Lippulaivan kirjastossa lokakuisena arki-iltana juhlaa täynnä. Niin paljon yhteisesti koettua lämpöä, kiitollisuutta, rakkautta, muistoja, ystävyyttä ja yhteyttä Eeva Kilven elämäntyön äärellä. Kirjailijat Anna- Riikka Carlson ja Johanna Venho loivat salin täydelle kuulijakunnalle unohtumattoman illan. Salissa koimme naurun, hymyn, kyyneleet ja kiitollisuuden Eeva Kilven rehellisen, lukijoita sukupolvesta toiseen koskettavan kirjallisuuden ja muistojen sylissä. Tapathuman järejstäjänä kiitoksiini kirjailijoille yhtyi salillinen Eeva Kilven tuotannon ystäviä. Satapäinen yleisö teki Lippulaivan kirjaston yleisöennätysen- Eeva sen sai aikaan..​
​
Kirjoitin Espoon Kaupunginteatterin blogiin kirjoituksen sydämellisestä kirjailijavierailusta.
​
Kirjoittajakurssi 'Muistan siis kirjoitan' Työväen Akatemia toukokuu-2024
Tänä kesänä se toteutui. Päiviä vain kirjoittamisen oivallusten, oppimisen ja jakamisen äärellä. Kauniainen ja proosapaja, opettajana kirjailija Johanna Venho. Luova, lämmin ja osaava Johanna oli opettajani myös 2019 kirjoittamisen aineopinnoissa, lyriikan osiossa. Innostuspäissäni tiesin mitä ihanuutta odottaa!
Kurssilla tutkitaan, miten luova kirjoittaja hyödyntää omia elämänkokemuksiaan tekstissä, miten havainnollisuus herättää kertomuksen eloon ja miten tarinaan luodaan jännitettä.
Kirjailijavierailu Lippulaivan kirjasto 13.3.2024 / Anna Maria Mäki / Sinikka Mäntysalo
Kirjailija Anna Maria Mäki ja esikoiskirjailija Sinikka Mäntysalo
keskustelevat kirjoittamisen inspiraatioista, motiiveista ja kirjan syntyprosesseista. Keskustelua pohjustaa Mäen lyhytproosakokoelma Virginian vaatteet (Teos, 2011) ja Mäntysalon proosarunokokoelma Ei kenenkään oma (omakustanne, 2022). Teoksissa kirjailijoita yhdistää kirjojen aineistojen ammentaminen omasta elämästä.
​
Teemoina mm. äitiys, lapset, lapsuus, luonto ja rakkaus. Ihmisten kohtaaminen ja kohtaamattomuus.
Kirjailijavierailuja kevät- 2024 / Etelä-Espoon eläkeläiset ja Kauklahden Martat
Espoon Martat 12.3.2024 Kylätalo Palttinassa Kauklahdessa runsaan Martta jäsenistön vieraana. Aloitin tarinan omilla Martta tyttö muistoillani 1960-luvun lapsuudessani. Lapsesta tuntui, että kaikkien talojen naiset olivat Marttoja, joka pitikin paikkansa. Upea Martta-aate. Kerroin lapsuuden tarinaa sekä runokirjan syntytarinaa. Nämä toisiinsa vahvasti kietoutuvat. Kiitokseksi sain kauniit villasukat.
​
​
Etelä-Espoon Eläkeläiset ry Matinkylässä 15.1.2024. Miten vastaanottavaista, kiinnostunutta ja keskustelevaa kuulijaa olikaan Matinkylän monitoimitalossa. Kerroin runokokoelman syntytarinaa sanoin ja kuvin sekä luin proosarunoja kiitolliselle yleisölle. Ja mitkä kakkukahvit. Ne tarjosi yhdistyksen jäsen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.
Lapsen oikeuksien viikon ja Joulun toivotuksin kirje / 20.11.2023
Tänään 20. marraskuuta aivan erityisenä päivänä lähetin joulukirjeen sähköpostitse useille henkilöille ja yhteisöille.
Lapsen oikeuksien päivänä kirje Teille kaikille yhteisesti runokirjan Kehto-runon säkein.
​
"Asetut pyöreästi sykerölle sydämeeni,
kehdossani keinutellen omaani suojelen."
Helsingin Kirjamessut / 26.10.2023 / Messukeskus
Kirjamessuilla vierailu messujen ensimmäisenä päivänä. Mahtava kirjallisuuden tuuletus, neljän päivän aikana
88 000 kävijää. Kuuntelin kahden nuoren kirjailijan haastattelun Esikoiskirjailija Essi Lamppu / Kaikki on suhteellista
ja Tiina Svensk / Deittailijan käsikirja.
Topelius seuran tilaisuus / Oodi / 6.11. 2023
On ollut ilo olla parisen vuotta Topelius-seuran jäsen. Topelius seuran tavoitteena on vaalia Topeliuksen muistoa ja elämäntyötä. Ruotsalaisuuden päivänä 6.11 seura järjesti arvokkaan tilaisuuden, jossa kuulimme asiantuntijaesitelmiä mm. Erika Boije, doktorand i kyrkohistoria, Uppsala Universitet ja Sakari Katajamäki, kirjallisuudentutkija, dosentti, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aiheina mm. me/he-jaottelu uskonnollisissa ja kansallisissa kysymyksissä sekä Luonnonkirja/Naturens Bok luonnontieteellisenä runonäyttämönä. Kuulimme myös Topelius seuran 2022 järjestämän nuorten Topelius-runokilpailun runoja. Kiitos seuran puheenjohtaja Tuula Pere kutsusta lausua vanhemman sarjan kolme palkittua runoa.
Yhdistys edistää ja harjoittaa 1800-luvun kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta ja pyrkii syventämään suomalaisten tietämystä isänmaastaan ja sen kulttuurista ja näiden kansainvälisistä yhteyksistä. Tavoitteena on myös lisätä kaikkien kansalaispiirien lukuharrastusta. Yhdistys järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia; harjoittaa tutkimus-, tiedotus ja julkaisutoimintaa; tekee aloitteita viranomaisille ja on yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa. Kuvia Tuula Pere: https://www.facebook.com/topeliusseura/videos/866378271858072
Runosatge / Omppu open mig / 2023
Olen osallistunut syksyn aikana pari kertaa Omppu Open Mic Runostageen Ison Omenan kirjastossa. Tapahtuma on Espoon kirjailijoiden ylläpitämä lavarunoklubi, jossa innostuneet runouden harrastajat ja jo kirjojakin julkaisseet pääsevät esittämään omia tekstejä kannustavan yleisön edessä.
Ompun Open Mic on tarjonnut paikan itseilmaisulle jo vuodesta 2019 alkaen. Kukin lausuja saa aikaa viisiminuuttia omien runojen esittämiseen. Oma kokemukseni on ollut erityisen innostunut, iloinen ja yhteisöllisyydestä voimaantunut. Vuosia sitten yliopiston kirjallisuuden opinnoissa opettajani kirjailija
Juha Rautio kertoi lavarunoharrastuksestaan ja aktiivista esiintymisestään näissä tapahtumissa. Se kuulosti minusta kiehtovalta, mutta ei lainkaan omalta. Yllätyin omakohtaisen kokemuksen myötä lavarunouden
koukuttavuudesta. Haluankin innostaa jokaista omakohtaisen kirjoittamisen tai lukijan roolissa maailmaa tutkailevan kokemaan lavarunous livenä. Tartu mikkiin tai istu alas ja kuuntele. Runostage on aina kuukauden ensimmäinen torstai Espoo Ison Omenan kirjasto. Nähdään!
​
Kuvat: Oikealla Espoolaiset kirjailijat Sanna Vaara ja Elina Pulli.
Keskellä Espoolainen kirjailija Anna Maija Mäki. Vasemmalla allekirjoittanut.
Esikoiskirjailija tapaaminen| Runo - iltapäivä Olarissa | 10.5.2023
​
Nämä kuulijoiden kohtaamiset ovat aivan parhaita. Kertoa runokirjasta, sen synnystä, ajatuksista ja kirjoittamisen prosessista. Ja totta kai, keskustella. Samalla lomittain ja limittäin lukea runokirjan lyyrisiä säkeitä. Toukokuisena aurinkopäivänä, liputuspäivänä ja Eurooppa päivänä, Olarin kansalliset seniorit ry kutsui minut yhdistyksen tilaisuuteen runokirjan tiimoilta.
Oli kodikasta ja lämpöistä kertoa tarkkaavaisille kuulijoille miten lyyriset säkeet syntyivät ja muuntautuivat runokirjaksi. Kertoa mitä proosaruno on ja mistä runous alkoikaan. Entä kuka runoilija minua inspiroi aina omiin säkeisiin asti. Tunnistin myös miten tärkeää on voida avata lapsen kokemuksin teemaa, johon usein kenties liittyy vuosikymmenissä syntyneitä sijoitettulapsi-stereotypioita. Runokirjani lähtökohta, kun on ollut avata lapsen sisäisen kokemuksen maailmaa. Sitä näkymätöntä. Tunteita, elämällä elettyä. Universaaliakin, samaistuttavaa. Myös ihmisyyttä rikastuttavaa. Keskusteluakin syntyi. Kuulijoissa oli myös sotalapsi. Saimme yhdessä todeta, miten tapahtumat lapsuudessa myös omalla erityisellä tavallaan rikastuttavat ja vahvistavat.
Kiinnostavia kysymyksiä, joihin kaikkiin ei voinut aivan yksityiskohtaisesti vastata. Eihän kirjailija voi paljastaa ikään kuin etukäteen kirjan 'juonta' ja tapahtumia. Niin runokirja kuin onkin, kirja on myös kronologinen tarina. Kuten eräs lukija kerran minulle kuvasi: kirja on kuin jännitysnäytelmä. Lukemista ei voi lopettaa kesken. Ilahduttavaa oli kuulla kysymys, olenko ajatellut lukea runokirjan äänikirjaksi. Hienoa kuulla, että äänikirjat ovat kaikenikäisten kirjoja. Lupasin tätä pohtia. Kuulijoissa oli myös lausuntaa harrastava kirjallisuuden ystävä. Häntä kiinnosti runokirja juuri tästä näkökulmasta. Ehkäpä saan joku päivä kuulla runojani hänen lausumanaan.
Palkitsevaa oli myös kuulijan toteamus, miten hyvä olisikaan, jos ihmiset ylipäätään sanoittaisivat elämäänsä. Kirjoittaisivat ja tallettaisivat. Juuri näin. Ei fokus tarvitse olla sidotussa niteessä tai verkkoon julkaistussa viimeistellyssä käsikirjoituksessa. Ei myöskään missään jollain tapaa erityisessä. Aina kannattaa kirjoittaa. Kirjoittaa itselle, jälkipolville tai ihan vain selkeyttää ja havainnollistaa omia ajatuksiaan kirjalliseen muotoon. Onhan meidän kaikkien elämä ainutlaatuinen ja sillä tavoin erityinen. Jokaisella aivan omanalainen jalanjälkensä. Arvokas ikioma matkamme tällä kaarevalla yhteisellä pallollamme.
​
​
Kuvat: Jukka Salo. Iso-Omena Ravintola Pirttihirmu.
Kuvassa vas. yhdistyksen varapuheenjohtaja Päiviö Salo
​
_JPG.jpg)
Perhehoitolehti-Perhehoitoliito 04/2022 | 31.8.2022
Kirjepostia Rouva Jenni Haukio | 1.6.2022
Kodin kuvalehti 10 | 4.5.2022
Kodin kuvalehti 10 | 4.5.2022 - Otteita artikkelista
​
... Sinikka sijoitettiin puolitoistavuotiaana. Vaikka kasvattikoti oli hyvä, hän tunsi pitkään ulkopuolisuutta. Aikuisena hän päätti ottaa selvää biologisista juuristaan.
​
”Päätin lähettää isälle kirjeen. Olin naimisissa, esikoisemme oli kolmevuotias, ja olimme juuri saaneet toisen lapsen. Ajattelin, että minun tulee tietää lisää. Enää kyse ei ollut vain minusta.
Sain nopeasti paluupostia. Isä kertoi, että hän oli yllättynyt kirjeestäni mutta tiennyt aina, että vielä joskus ottaisin yhteyttä. Kirjeen loppuun hän kirjoitti puhelinnumeronsa ja sanoi: Kerron toiste lisää, nyt ainakin tiedät, ettet kirjoita pelkälle nimelle vaan ihmiselle, joka luettuaan kirjeesi sai tipan silmään.
​
Osa haastattelusta: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/sijaisperheessa-kasvanut-sinikka-65-loysi-aikuisena-isansa-kokosin-sukuni
​
Haastattelu Kodin kuvalehti| 3.3.2022
​
Sain kutsun Kodin Kuvalehden haastatteluun. Lehden arvomaailma vastaa omaani, joten haastattelukutsu oli mieluinen. Tapasimme toimittaja Emmi Laukkasen kanssa Espoon kaupunginteatterin kahvila Sakarissa. Haastattelu julkaistaan toukokuun ensimmäisessä numerossa, joka ilmestyy 4.5.2022. Toiveeni oli, että juttu olisi luettavissa erityisen kuukauden lehdessä. Toukokuussa on kaikkien äitien päivä.
Haastattelu asemoituu lehdessä artikkeliksi: Elämäni tarina. Punainen lanka keskustelussa on sijoitetun lapsen tarina. Esikoisrunokokoelman julkaisutieto tulee henkilöesittelyyn, joka on upotettu jutun kakkossivun kuvatekstiin. Ihminenhän on äärettömästi enemmän, kuin vain sijoitettu lapsi. Se on kuitenkin aihe, joka on aina läsnä ihmisissä, jotka ovat sen eläneet. Vuosikymmenissä heitä on tuhansia ja taas tuhansia. Toivonkin, että voin omakohtaisella tarinallani tavoittaa ja koskettaa mahdollisimman monia. Kaikilla meissä on sisällä oma tarinamme. Matkat, jotka on tehneet sinusta juuri Sinut. Meille voi tarjoutua myös uudenlaista näkymää ja perspektiiviä toisten kertomien tarinoiden kautta. Elämään, jota niin monin tavoin ympärillämme on.
Monituntinen keskustelu toimittajan kanssa oli itselleni innostava ja kiinnostava kokemus. Vaikuttaja, Lapsen oikeuksien edistäjä minussa kiittää. Kirjoittaja minussa jatkaa matkaa uusien tarinoiden ääreen.
Kuva: Espoon kaupunginteatterin tila, Sakari. Tila toimii esitysten väliaika,-tarjoilu- ja kokoustilana sekä esitysten harjoittelutilana. Minulle Espoon teatteri on merkityksellinen monin tavoin. Niin espoolaisena, kulttuurin ystävänä, vuosia teatterin luottamustehtävissä toimineena kuin Teatterin kannatusyhdistyksen jäsenenä. Kulttuurista ei voi koskaan puhua liikaa, ei kokea kyllin. Aina sydän avoinna.
​
​
Kirjaesittely Lapsen Maailma -lehti 3 | 2022
Lastensuojeluliiton lehden ydinsanoma on:
"Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meille on."
​
Lehden tietetoulva-osiossa on lyhyt esittely Ei kenenkään oma, Sinikka Mäntysalo (2022) proosarunokokoelmasta. Näin mm. kirjoittaa kirjasta Anu Jämsen, lehden toimituspäällikkö:
"Tärkeä kirja avainkokemuksesta."
