Valloitettu
Kosminen katse, auringon kristalliset sokaisevat,
polttavat ensikatseessa niin ettei voi hengittää.
Kihelmöivä aistimus valtaa sydämen, valtaa sylin,
ei hehku, ei palo sammu, ei jääpisarasateen isku viilennä.
Kasvoilla viivähtää tuulen hipsaisu, leikittelee vallattomasti,
liikehtii läpi kehon, valtaa valolla mielen, tunnon, tahdon, halun,
valloittaa ikiajoiksi, levoton seisahtuu niin ettei ilman toista voi elää.
Tuulen utuinen henkäys aaltoilee, kuljettaa henkeä sisään,
kuljettaa henkeä ulos, kunnes kaikkoaa, huojuttaa jo kirkkomaan latvustoja,
ei valloitetut sydämet lakkaa
Iäksi valloitetut kohoavat siivettömien ilmavirtoihin,
ikitähdiksi maailmankaikkeuden rajattomuuteen.
________________________________________________________________________
Runo: Sinikka Mäntysalo -2024/ Valta ja vallattomuus
Commenti