Tuon jatkossa kirjoittajasivuilleni kynästäni matkan varrella syntyneitä kirjallisuustekstejä. Analyyseiksikin kirjoituksia voi kutsua. Aloitetaan lempirunoilijani Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmasta ja jatketaan näytelmäkirjailija Bertol Brehtin näytelmätekstin analyysistä. Linkki sivustolle: https://www.sinikkamantysalo.fi/copy-of-proosatekstej%C3%A4ni
Eeva-Liisa Manner runokokoelma |
Niin vaihtuivat vuoden ajat
Eeva-Liisa Manner on tämän vuosisadan suuri kirjailija. Modernisti, jonka sanat kestävät. Modernismi on sarja eri taiteenalojen uudistamiseen pyrkineitä kulttuuriliikkeitä, johon kuuluu monia 1900-luvun alkupuolella alkaneita suuntauksia kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa.
Mannerin mandaatti ei ole siis vähäinen: kirjallisuuden uudistaja. Runokokoelma, Niin vaihtuivat vuodenajat, on julkaistu vuonna 1964.
Bertolt Brecht näytelmä |
Äiti Peloton ja hänen lapsensa
Selailin muutaman vuoden takaisia kirjoituksiani. Silmiini osui draamakurssin analyysitehtävä Bertolt Brechtin teoksesta, Äiti Peloton ja hänen lapsensa. Brecht kirjoitti näytelmän toisen maailmansodan kynnyksellä vuonna 1939.
Luin tekstini nyt uudelleen ja se tuli lähemmäs kuin arvasinkaan. Ajattelen tunteen kumpuavan ajasta, jota elämme. Ja tunteista, joita tunnemme.